Tammikuu

Lue myös helmikuun blogi>> 

Ihania ulkoilukelejä.
Tuossa alla taidan vähän moittia  ulkoilusäitä, mutta nyt voin kyllä kehua.

Tällaisen koirapojan mielestä aina saisi olla muutama pakkasaste ja lunta ainakin 10 senttiä. Lumessa on ihanaa kieriä, kun sitä riittää niin, ettei ole heti maata raapimassa.

Ja lunta on tottakai ihana kaivaa. Niin kuin jotkut edelliset koirat olisivat jättäneet minua varten etsittävää ja kaivettavaa.... Omistajani sanovat kyllä tämän tästä, että älä nuole. 

20. tammikuuta

Hienoa, kun tuli taas lunta. Eilen oli surkeat ulkoilukelit, valtavia vesilätäköitä joka puolella ja taivaastakin tuli vettä. Mutta tänä aamuna oli mahtavaa huomata, että oli taas vaihteeksi satanut ihanaa, puhdasta lunta. Kyllä kelpasi koirapojan pyöriskellä :). Herkkujakin sain heti aamusta, nam. Isäntäväkeni luki jostain kirjasta, että koiran kannattaa vain katsoa napittaa oikein suurilla silmillä, niin ihmiset heltyvät kyllä antamaan jotain hyvää. Omien kokeilujeni mukaan se kyllä joskus toimiikin...

14. tammikuuta

Erikoista talvea
Sanovat, että talvella on lunta. Niin näyttää aina joskus olevankin.
Menneenä viikonloppuna lumen alta paljastui usein karmea vesilätäkkö. En oikein ymmärrä millaista talvikeliä tällainen on?

Jotkut kuulemma sanovat, että on koiran ilma. Pientä rajaa!! On koirillakin sentään jonkinlaiset toiveet ilmoista. Ei tarvitse räntää tai - vielä pahempaa, vettä - sataa monen sentin lumisohjoon. Sellainen ei ole edes koiran ilmaa.

Ja liukastakin on ollut. Minulla kun on aina nuo "nastat" ja neliveto tassuissa (ja autotermein eniten pitoa vetävissä tassuissa), pärjään kohtalaisesti liukkaillakin keleillä. Mutta erityisesti emäntäni on surkea tässä suhteessa! Hipsuttelee kuin vanhat mummot ja manaa jäisiä katuja. No, minä yritän kohteliaasti ymmärtää, vaikka tekisi kuinka mieli sännätä nuuskimaan seuraavaa mielenkiintoista hajua!

Tänään pääsin taas automatkalle, pääsin mummolaan.

Siellä naapurissa oli vakuutusyhtiön toimisto, missä minua oli odotettu vierailulle kuulemma jo pidemmän aikaa. Sinne siis mentiin. Lattia oli liukas, mutta hoito oli erinomaista.
Selvästikin vakuutusvirkailijoiden toimenkuvaan kuuluu myös koirien palveleminen ja hoitaminen. Ja vielä kaiken kukkuraksi sain sieltä tuliaisiksi pari herkkupussiakin.
Kyllä vakuutusyhtiöiden toimistoissa kannattaa koirien(kin) käydä.
Pienenä vinkkinä kollegoille..:)

9. tammikuuta

Ihania lumikylpyaamuja
Voi tätä valkoista ihanuutta. Aamuvarhain heti ensimmäisen kerran, kun pääsen ulos on aivan ihanaa kieriä heti kotiportaiden jälkeen lumessa. Pyörisin ja kierisin vaikka monta minuuttia, jollei minua hoputettaisi.

Päivisin pidemmillä lenkeilläkin kierin ainakin silloin, kun olemme menossa takaisin kotia kohti. Olen jo oppinut lähitiet aika hyvin, joten tiedän, milloin ulkoilulenkki on loppumassa. 

6.tammikuuta

Veivät nyt sen puun pois meiltä sisältä. Kehuivat minua, että annoin olla sen rauhassa. En repinyt oksia, enkä nostanut takajalkaa juurelle... :) Kuulemma hyvä niin.

Mattojen siirtelyssä pois edestä autoin kyllä taas ahkerasti. Se on lempipuuhaani siivouspäivinä. Joskus ihmiset tosin pikkumaisesti siirtävät juuri vaivalla uuteen paikkaan vetämäni maton takaisin entiselle paikalleen. Luulisi, että nyt sen verran vaihtelua sietävät, että matot ovat joskus eri paikassa. Minusta ne näyttävät osin päällekkäinkin ihan mukavalta. 

Arki koittaa alkaneen, sillä jälleen saan olla päivällä aina muutamia tunteja rauhassa. On kuulemma koulua ja töitä ... eivät ainakaan kuulosta herkulliselta. 

Lue myös joulukuun blogini