Lokakuu

26. lokakuuta

Synttärit !!!! Olen 2 v !!!!

Tänään oli hassu päivä. Kun tulin aamulenkiltä, minulle laulettiin heti eteisessä. Ja paikalla, jossa normaalisti lenkiltä tullessa on jokin pieni herkku, oli kasa paketteja. Minä sain repiä niistä kaikista paperit ja kaikissa oli jotain kivaa minulle :) Herkkuja, leluja ja vaikka mitä kivaa. Ihmiset sanoivat, että täytin tänään 2 vuotta eli minulla oli synttäripäivä.
Kivaa, toivottavasti tällaisia päiviä tulee pian lisää... 

Ja koiramaiset onnittelut "pikkuveli" Fidolle ja kaikille muille lajitovereille, joilla myös oli tänään synttärit! 

19.lokakuuta

Näitä polkuja tallaan kai vaikka mihin asti...

Ajattelin minä, kun pääsin tassuttelemaan ihanille metsäpoluille useita kertoja päivässä ja monta päivää peräkkäin :)
Olimme nimittäin syyslomalla koiramaisen mukavassa paikassa: mökillä, joka oli ihan metsän reunassa. Säät eivät nyt niin kummoiset olleet, mutta sehän ei meitä haitannut. Kävimme ihanilla, pitkillä lenkeillä ja perheenjäseneni ihmettelivät miten pitkästi näin pieni koirapoika oikein jaksaa päivässä kävellä. Mutta mikäs oli kävellessä, pitkin pehmeitä polkuja oman perheen kanssa!

Välillä katselin mökin ikkunasta maisemia ja otin päivänokosia. Ja nautin tietysti rapsuttelusta. Ulkona oltiin niin paljon, että kyllä uni ja ruokakin maistuivat. Ihan tavallinenkin ruoka, vaikka välillä sain tosin herkkujakin. Kylmäsavukinkku on mielestäni superherkkua. Mutta ehkä parasta oli kuitenkin nuotiolla paistettu grillimakkara, jota pisimmällä retkellämme pääsin nauttimaan. Nam!

14. lokakuuta

Tällä viikolla ei sitten taas olekaan näköjään niin aikaisia aamuja kuin tavallisesti. Se johtuu kuulemma syyslomasta. Perheen pienimmäinen näyttää olevan joka päivä kotona eikä ollenkaan koulussa. Nuo isommat ihmiset kulkevat sitten minun mielestäni vähän miten sattuu. Sovittelevat kuulemma työaikaansa tilanteen mukaan. No, mikäs siinä. Kyllä se minulle sopii.

Toivottavasti sukulaisenikin ovat olleet terveenä. Minä ainakin olen. Täytän kuulemma pian kaksi vuotta eikä minulla ole ollut mitään vaivoja eikä sairauksia. Ainoat olivat ne ylimääräiset kulmahampaat, jotka lääkäri poisti. Ja ne nyt joutivatkin mennä. Jäljelle suuhuni jäi kyllä ihan riittävästi hampaita, joilla jäytää luita ja muita herkkuja. Ja kiskoa vaikka kilpaa sukkaa jonkun perheenjäseneni kanssa. Se on minusta koiramaisen hauskaa :) 

9. lokakuuta

Aikaisia aamuja.
Ilmeisesti pitkät koulu- ja työpäivät merkitsevät koirapojan elämässä sitä, että aamuisin herätys on aikainen. Tälläkin viikolla aamutoimille on meikäläisen noustava jo ennen kuutta, kun kuulemma puhelin herättää kello 5.45, jollei muuten herää.
Joskus muistan kuulleeni, että kello herättäisi... Ja nyt puhelin... onkohan se sitä uutta teknologiaa. Minä en ymmärrä mitään eroa puhelimella ja kellolla - ääniä kuuluu kummastakin kummallisesta laitteesta.

Joka tapauksessa - tälläkin viikolla olen päässyt aamuisin ekakerran ulos jo ennen kuutta.
Pienelle lenkille.
Olen nimittäin huomannut, että jollen ole pikapuolin vapaaehtoisesti kääntymässä kotiportailleni, niin minut otetaan syliin ja pääsen tavallista korkeammalta tarkastelemaan kotiseutuani.
Kuulen puhuttavan, että "täällä on jo pikkupakkanen, mennään sisälle."

5. lokakuuta

Pihatöitä. Tänä viikonloppuna on kotiväkeni ollut paljon haravan varressa. Ei sinänsä hassumpaa, kun olen päässyt tarkkailemaan tilannetta pihalta. Tosin olen ollut kiinnitettynä, mutta se on silti sata kertaa hauskempaa kuin katsoa sisältä ikkunasta, mitä ihmiset touhuilevat ulkona.
Ja olen sen verran kiinnostunut lähistöllä liikkuvista ihmisistä ja eläimistä, että irti ollessani lähden helposti ohikulkevien perään, jos oma perheeni keskittyy johonkin muuhun kuin minuun. Monta kertaa perheeni ei ole tässä asiassa erehtynyt; näyttävät olevan hyväoppisia kuten koiransakin...
Ihmiset kuulemma sanovat, että vakka kantensa valitsee.